Rikala-seura ry‎ > ‎Tiedotteet‎ > ‎Tiedotteet 2016‎ > ‎

Halikon museolla tapahtuu sunnuntaina 18.6.2017 klo 15

lähettänyt Rikala seura 8.6.2017 klo 10.49   [ 8.6.2017 klo 10.50 päivitetty ]
Halikon museon kesänäyttely ja Ainon aukion vihkiminen 

Aino Nummilan syntymästä tuli viime vuonna kuluneeksi 100 vuotta. Hän oli merkittävä halikkolainen kulttuurivaikuttaja, minkä vuoksi Rikala-Seura halusi juhlistaa Aino Nummilan merkkivuotta. Kuluvan kesän aikana tämä näkyy kahdessa eri yhteydessä, joiden molempien virallinen julkaisupäivä on sunnuntaina 18.6.

Ensinnäkin Halikon museon tämänvuotisessa kesänäyttelyssä tutustutaan ”museon äidin”, halikkolaisen kulttuurivaikuttaja Aino Nummilan (1916-2004) elämäntyöhön. Museon kesänäyttelyn on koonnut Halikon aluekappalainen, Aino Nummilan kummipoika, Miika Rosendahl. Aino Nummilalle kuuluneen esineistön avulla vierailija pääsee tutustumaan niin museon alkuvaiheisiin, lottakouluttajan arkeen, opettajan työhön kuin vapaa-ajanviettoon. Näyttelyn vierailijat pääsevät myös mukaan tuottamaan Aino Nummilan historiaa. Millaisia muistoja sinulla on Aino Nummilasta? Tule antamaan oma panoksesi Ainon näyttelyyn. Ainon avoin kirja odottaa muistojasi!

Toinen osa Aino Nummilan huomioimista on Ainon aukion vihkiminen. Aino Nummila eli lähes koko elämänsä Halikon museota vastapäätä sijaitsevassa Löfgrenin talossa. Samanaikaisesti 18.6.2017 klo 15, kun museon kesänäyttely virallisesti avataan, Aino Nummilan kotiympäristö – Löfgrenin talon, museon ja Franssintalon rajaama alue vihitään Ainon aukioksi. Franssintalon salissa on mahdollista nauttia juhlakahvit (maksullinen).

Aino Nummila toimi äidinkielen ja kirjallisuuden opintojen jälkeen toimi jatkosodan aikana lottien kouluttajana matkaten eri puolilla Suomea. Rauhan tultua hän sai paikan silloisesta Salon yhteislyseosta (Hermannin koulu) jääden liki kolmenkymmenen työvuoden jälkeen eläkkeelle erittäin pidettynä ja arvostettuna, oppilaitaan eteenpäin kannustavana opettajana äidinkielen vanhemman lehtorin virasta. Kotiseudullaan Halikossa hän toimi monissa luottamustehtävissä ja hyväntekijänä esimerkiksi ollen perustamassa Halikon kehitysvammaisten tukiyhdistystä. Kotiseututyön alkuvaiheissa ja kehityksessä Aino Nummilalla on ollut keskeinen asema, eikä ainoastaan ensimmäisenä museonhoitajana.

Kuvassa Aino Nummila työpöytänsä ääressä.