Rikala-seura ry‎ > ‎Tiedotteet‎ > ‎

Tiedotteet 2016

Rikala-seura ry:n kevätkokous

lähettänyt Rikala seura 8.3.2017 klo 9.16   [ 8.3.2017 klo 9.17 päivitetty ]

Rikala-seura ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään torstaina 23.3.2017 klo 19.00 Halikon Franssintalolla osoitteessa Kirkkorinne 9. Kokouskutsu liitteineen on lähetetty jäsenille ja mukana seuraa myös vuoden 2017 jäsenmaksulasku.

Kokouksen jälkeen Reijo Hinkka pitää esitelmän aiheesta: Vuoden 1917 tapahtumat Halikon kunnankirjurin silmin.

Tervetuloa mukaan!

Ps. Halikko-kalenteri vuodelle 2018 on päässyt suunnittelupöydälle. Kalenterin aiheena ovat halikkolaiset koulut. Jos hallussasi on valokuvia ja ideoita, joita voisi käyttää tulevassa kalenterissa, tuo ne tullessasi kokoukseen.

Halikko-mitalit 2016

lähettänyt Rikala seura 6.12.2016 klo 7.38

Rikala-seura on luovuttanut vuoden 2016 pronssiset Halikko-mitalit seuraaville:
yritysasiamies Pekka Kallio, Rannikon puutarha Oy edustajanaan toimitusjohtaja Esa Rannikko ja MuM Janne Kuusinen.
 
Kuva: Jari J. Laiho

Itsenäisyyspäivän juhlallisuudet Halikossa 6.12.2016

lähettänyt Rikala seura 21.11.2016 klo 9.34   [ 21.11.2016 klo 9.37 päivitetty ]



Jumalanpalvelus klo 10.00, minkä jälkeen seppeleen lasku sankarihaudalla.
Halikon seurakuntatalolla (os. Vaskiontie 31, Halikko):
Juhlakahvit alkaen klo 11.15
Itsenäisyyspäivän juhla klo 12.00. 

Juhlallisuuksien järjestäjinä:
Paikalliset veteraanijärjestöt
Kotiseutuyhdistys Rikala-seura
Vaskion Maa- ja kotitalousnaiset
Salon seurakunta ja Salon kaupunki

Syyskokouksen 2016 tuulahduksia

lähettänyt Rikala seura 21.11.2016 klo 9.30   [ 21.11.2016 klo 9.37 päivitetty ]

Rikala-Seuran syyskokous pidettiin torstaina 3.11.2016 Franssintalolla.
Hyväksyttiin vuoden 2017 toimintasuunnitelma ja talousarvio.
Päätettiin, että vuoden 2017 jäsenmaksut ovat: varsinaiset jäsenet 10 € ja kannattajajäsenet 20 €.
Valittiin johtokunnan puheenjohtajaksi Jari J. Laiho.
Valittiin johtokuntaan vuosille 2017-2018 Reijo Hinkka, Pekka Rinne, Miika Rosendahl  ja Anna-Mari Satuli.
Johtokunnan kokoonpano vuonna 2017:
puheenjohtaja Jari J. Laiho 
jäsenet: Reijo Hinkka, Alpo Laine, Eero Nurminen, Erkki Pursiainen, Pekka Rinne, Miika Rosendahl, Anna-Mari Satuli ja Heli Syrjälä.
Valittiin toiminnantarkastajiksi vuodelle 2017 Kari Niinistö ja Simo Paassilta, varalla Eero Kaskela.
Valittiin Halikko-mitalitoimikunnan jäseniksi Simo Paassilta ja Tuula-Riitta Tuulensuu.


Paras halikkolainen pihapiiri 2016

lähettänyt Rikala seura 10.7.2016 klo 2.46   [ 10.7.2016 klo 8.34 päivitetty ]

Rikala-seura ry on perinteiseen tapaan myöntänyt ”Paras halikkolainen pihapiiri” –tunnustuksen. Tänä vuonna sen saa Leila ja Aarre Soikkeli. He asuvat Aholan tilalla, joka sijaitsee Kuruntien varrella kirkonkylän taajaman tuntumassa. Tila on perustettu 1940-luvun lopulla ja pihapiirissä oleva vuonna 1949 rakennettu ”vanha” talo on Aarre Soikkelin lapsuudenkoti. Hänen vanhempansa olivat syntyjään Räisälästä. He viljelivät tilaa 80-luvulle asti. Kun heistä aika jätti, tila siirtyi Aarre Soikkelille.

Vuonna 1994 rakennettiin uusi asuinrakennus ja se suunniteltiin ja sijoitettiin pihapiiriin siten, että vanha ja uusi asuinrakennus sekä navetta muodostavat sopusuhtaisen kokonaisuuden, josta jää mieleen rauhallinen, konstailematon vaikutelma. Miljöössä arvokasta on, että vanha asuinrakennus on säilytetty ja pidetty hyvässä kunnossa.

Pihapiirissä on hyvin hoidettu kasvimaa, jossa on perunan lisäksi monia muita hyötykasveja. Kasvimaalla noudatetaan vuoroviljelyä, osalla on nyt hernettä ja kauraa. Metsän läheisyys tosin tuo kauriit ja peurat herkuttelemaan kasvimaahan. Onpa ilveskin käynyt pari vuotta sitten pihapiirissä, mistä on valokuvakin muistona. Talon edustalla on kukkapenkki, jossa pitkin kesää kukkii erilaisia kasveja. Nurmikot ovat siistit. Puita ja pensaita on istutettu vain kohtuullisesti, mikä tuo tiettyä avaruutta. Myös lastenlapsille on oma leikkipaikkansa talon edustalla. Vanha perinne on myös, että kansallisina merkkipäivinä Suomen lippu nostetaan salkoon.

Parhaan pihapiirin palkinto luovutetaan Trömperi-päivänä 10.7.2016 Trömperin kestikievarissa.


Halikko-kalenteri 2017 on ilmestynyt

lähettänyt Rikala seura 4.7.2016 klo 10.53   [ 4.7.2016 klo 10.53 päivitetty ]

Rikala-seura ry on julkaissut vuoden 2017 kalenterin. Vuoden 2017 teemana ovat Halikkoa halkovaan rautatiehen liittyvät kuvat. Junamatka lähtee liikkeelle Halikon ja Salon rajalta edeten loppuvuonna Paimion rajalle. Maantieteellisen etenemisen lisäksi kalenterin kuvat kertovat runsaan sadan vuoden kuluessa tapahtuneesta muutoksesta rantaradalla entisen Halikon kunnan alueella. Rataa on oiottu useampaan kertaan, asemat ja seisakkeet ovat jääneet pois käytöstä yksi toisensa jälkeen ja liikennöivä kalusto on muuttunut höyryveturin vetämästä junasta dieselvetoisen kautta sähköjunaksi. Poikkeusoloissakin tapahtui, sillä kansalaissota johti Halikon rautatiesillan räjäyttämiseen ja jatkosodan alussa tavarajunat törmäsivät yhteen Kihistenmäen kohdalla.

Rikala-Seuran julkaisemaa vuoden 2017 kalenteria voi ostaa Trömperin kestikievarista, joka on avoinna keskiviikosta sunnuntaihin kello 12 - 18. Erinomainen mahdollisuus kalenterin ostamiseen on Trömperipäivän yhteydessä sunnuntaina 10.7.2016 klo 11 – 15.

Turun ja Helsingin välinen rantarata toteutui varsin hitaasti, sillä ensimmäisen, yksityisvaroin teetetyn linjasuunnitelman esittämisestä ehti kulua yli 30 vuotta ennen kuin rata kokonaisuudessaan voitiin avata liikenteelle. Turun ja Karjaan välinen rataosuus valmistui v. 1899 ja rata Karjaalta Helsinkiin v.1903. Suunnitteluvaiheen ongelmia tuottivat 1870 – 80-luvulla harjoitettu rautatiepolitiikka ja seuraavalla vuosikymmenellä kielipolitiikka sotki asiaa. Rataa rakennettaessa siitä tuli vielä ennakoituakin mutkallisempi, sillä se oli suunniteltu suureksi osaksi vanhalle merenpohjalle.

Kuvat on koonnut Rikala-seuran johtokunnan jäsen, FM Reijo Hinkka. Rautatie on Hinkalle tuttu aihe usean vuosikymmenen takaa, sillä hän on tehnyt aikoinaan maisteritutkintonsa opinnäytetyön aiheesta ”Helsingin ja Turun välisen rantaradan syntyvaiheet”. Aiheen oli keksinyt professori Päiviö Tommila kuultuaan Hinkan olevan kotoisin Salosta. Aihe alkoi kiinnostaa Hinkkaa yhä enemmän huomattuaan, että ennen rata- aloitteen tuloa valtiopäiville asiassa oli tapahtunut jo paljon. Rataa oli yritetty toteuttaa jopa yksityisratana. Puuhamiehinä olivat erityisesti Fagervikin, Fiskarsin ja Kosken ruukkien omistajat, myöhemmin Helsingin ja Turun kaupungit. Radan syntyajatuksen ja kehityksen selvittämiseksi Hinkka joutui turvautumaan pääasiassa Turussa ilmestyneisiin suomen- ja ruotsinkielisiin sanomalehtiin. Hän kävikin niitä läpi parikymmentä vuosikertaa etsien ratauutisia. Lisäksi Hinkka innostui vieraileman lähes kaikissa Helsingin ja Turun välisen radanvarren kuntien ja kaupunkien arkistoissa.

Opiskeluaikojen tutkimuksista oli rautatieaiheista kalenteria kootessa hyötyä, mutta helppoa ei kuvien kerääminen siitä huolimatta ollut. Vanhat rautatiekuvat ovat harvinaisia ja ovat monesti postikortteja asemarakennuksista. ”Tutkin aluksi isoisäni albumin sekä Halikon kunnan ja kotiseutuarkiston kuvat”, Reijo Hinkka kertoo. Saamiensa vihjeiden perusteella hän teki kolme ”kotikäyntiä”, minkä lisäksi hän sai Salon kaupungin kulttuurintuottaja Jouko Kivirinnalta muutaman kuvan ja Rikala-Seuran puheenjohtaja Jari J. Laiholta yhden kuvan. Tuoreimmat kuvat ovat Halikon aluekappalainen Miika Rosendahlin ottamia. Rosendahl harrastaa junabongausta.

”Kaiken työn tuloksena minulla oli vajaat 50 rautatiekuvaa, osa ilman tunnistetietoja. Lisäksi kuvat keskittyivät Halikon ja Hajalan asemarakennukseen, Halikon joen ylittävään rautatiesiltaan ja tunnelityömaahan. Vaihtoehtoja oli lopuksi vähän, kun yritin löytää kuvia koko entisen Halikon kunnan halkovalta rataosuudelta. Kaiken kaikkiaan aiheesta oli erittäin työlästä saada aikaan kattava kuvakertomus,” kuvaa Reijo Hinkka kalenteriprojektia.


1-6 of 6